”Harjoittelemaan täytyy oppia”

Samuli Leppiaho hyödyntää kovista kilpakehistä saatuja oppeja nyt junioreiden valmennuksessa

Samuli Leppiaho kuuluu kolmen pojan veljessarjaan, joista jokainen on jossain vaiheessa harrastanut nyrkkeilyä. Samulin tie kävi Rovaniemen Reippaan nyrkkeilysalille vuonna 1987 parhaimmillaan Suomen mestaruuteen yltäneen isoveli Jarnon mukana. Ensimmäisen kerran 8-vuotiaana vuonna 1989 kehään noussut Samuli Leppiaho olikin todellinen lahjakkuus. Rovaniemeläisnyrkkeilijä saavutti poika- ja juniori-ikäluokissa vuosina 1990-1999 kymmenen Suomen mestaruutta ja nuorten PM-hopeaa vuosina 1998 ja 1999. Jo vuonna 1994 Leppiaho sai maistaa kansainvälistä menestystä voittamalla junioreiden avoimen nyrkkeilyturnauksen Göteborgissa.

Ruskaturnaus Mondella jäi mieleen

Vain 17-vuotiaana, vuonna 1998, Leppiaho nousi kehään jo aikuistenkin sarjoissa ja tuloksena oli heti SM-hopea. Jo seuraava vuonna Leppiaho voitti sekä nuorten että aikuisen Suomen mestaruuden. Kultakannassa hän jatkoi myös vuonna 2000. Tuolloin finaalissa sai nöyrtyä kazaktanilaissyntyinen Askar Sarsenbayev, josta on sittemmin tullut yksi Suomen kärkivalmentajista, ellei jopa se terävin kärki. Miehet kohtasivat uudelleen SM-finaalissa 2001, tuolloin edelleen Tampereen Voimailuseuraa edustava Sarsenbayev otti revanssin.

Kaikkiaan Samuli Leppiaho otteli amatöörinä eri tilastoista riippuen noin 145 ottelua, joista hän voitti 104. Amatööriura sisälsi myös useita maaotteluedustuksia, kuten Copenhagen Cup Tournament Tanskassa vuonna 1999 sekä EM-nyrkkeilyt Tampereella vuonna 2000. Ruskaturnauksen Leppiaho voitti vuosina 2002 ja 2003.

- Voittojen lisäksi parhaiten on jäänyt mieleen vuoden 1998 Ruskaturnaus, joka iskettiin Mondella. Siellä oli silloin aivan loistava tunnelma! Ottelutkin olivat tosi tasokkaita. Esimerkiksi sarjan 67 kg finaali Riku Lundberg – Amin Asikainen oli näkemisen arvoinen, Leppiaho muistelee.

Koko amatööriuran ajan Leppiahon valmentajana toimi edelleen Rovaniemen Reippaan päävalmentajavastuuta kantava Osmo Pähti. Vuosina 1998-2000 Leppiaho valmentautui Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa, missä valmennuksesta vastasivat Henry Forss ja Pekka Mäki, mutta Pähti oli edelleen Leppiahon henkilökohtainen valmentaja. Samaan aikaan Pajulahden urheiluopistolla valmentautuivat muun muassa Amin Asikainen ja Juho Tolppola.

Ammattilaisurasta jäi jossiteltavaa

Amatööriuran viimeisen ottelun Leppiaho nyrkkeili 16.10.2003. 23-vuotiaana alkanut ammattilaisura alkoikin komeasti voitolla 4.9.2004 Pekka Mäen P-3 -nyrkkeilytallissa.

- Olihan ammattilaisura ollut aina jotenkin haaveissa ja siinä vaiheessa koin, ettei amatööripuolella ollut enää kauheasti annettavaa. Pekka Mäkeen tutustuin Pajulahdessa ja kun hänkin otti asian esille, niin päätös ammattilaisuudesta kypsyi aika helposti.

Vuonna 2007 Leppiaho muutti Helsinkiin.

- Lähinnä nyrkkeilyn takia muutin etelään. Rovaniemellä ei ollut oikein sopivaa sparrikaveria ja muutenkin kävin etelässä Tolppolan ja Aminin kanssa sparrailemassa, Leppiaho taustoittaa.

Ammattilaisuralta on jäänyt parhaiten mieleen englantilaista Matthew Hattonia vastaan käyty ottelu 20.10.2007 Irlannissa Dublinin National Stadiumilla. Ottelu päättyi kuudennen erän jälkeen kehätuomarin keskeytykseen hyvässä yhteisymmärryksessä Leppiahon kulmauksen kanssa, kun hänen toinen silmänsä oli muurautunut umpeen. Voittaja Hattonista tuli puolestaan myöhemmin välisarjan Euroopan mestari ja MM-haastaja.

- Menin siihen matsiin yhdeksän päivän varoitusajalla, eikä edellisessä ottelussa saatu silmäkulmavamma ollut kunnolla parantunut. Olin tuolloin tosi hyvässä kunnossa ja kamppailin vähintäänkin tasaveroisesti englantilaista vastaan, mutta se silmäkulma…
Seuraavan kerran Leppiaho nousi kehään vasta liki viisi vuotta myöhemmin. Paluuottelu vuonna 2012 jäi samalla Leppiahon viimeiseksi ja ammattilaisura päättyi voittoon 31-vuotiaana. Ammattilaisuran saldoksi jäi 16 ottelua, joista voittoja oli 10. Kolmea vuotta ennen uran päättymistä Leppiaho oli muuttanut Helsingistä Ouluun opiskelemaan lähihoitajaksi.

- Opiskelin ja tein samalla töitä. Kun käy säännöllisesti töissä ja vieläpä vuorotöissä, niin ei se yhteensovittaminen ammattilaisurheilun kanssa vaan oikein natsaa. Jos pari kriittistä matsia olisi mennyt paremmin, niin olisi voinut tulla enemmänkin otteluita. Mutta kyllä ura tarjosi kaikkinensa hyviä kokemuksia. Olisi vain pitänyt harjoitella vielä enemmän ja kovempaa.

Paluu Reippaan salille

Nykyään Lapin sairaanhoitopiirissä työskentelevä Leppiaho muutti takaisin kotikonnuilleen Rovaniemelle vuonna 2014 ja liittyi heti mukaan Rovaniemen Reippaan valmennustoimintaan. Pääasiassa Leppiahon valmennusvastuulle kuuluvat Reippaan juniorit, mutta on hän välillä apuna myös aikuisten kilpailijoiden valmennuksessa.

- Erkki Kuure on myös tärkeä lenkki junnujen valmennuksessa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman usein on kaksi valmentajaa paikalla, se on ollut ainakin meillä toimiva systeemi. Sinänsä meillä ei ole junnuille ikärajaa, kunhan osaavat kuunnella ohjeita. Lupaavia tyyppejä sinne on kyllä tullut mukaan, Leppiaho iloitsee.

Leppiahon voi bongata myös kaupungin keskustasta hölkkälenkiltä junnunyrkkeilijöiden kanssa.

- Myös lenkillä käyminen on tärkeää, vaikka se olisi kuinka tylsää. Harjoittelemaan oppinen, se on ihan ydinjuttu tässä. Peruskuntoon ja liikunnallisuuteen ei rahaa tarvita, mutta lajista täytyy tykätä, aitoa halua ja kiinnostusta täytyy olla. Seurat pystyvät tarjoamaan 2-3 ohjattua treenikertaa viikossa, mutta valmentautumisenhan pitäisi olla kokoaikaista, joten myös siellä kotona pitää harjoitella, jos meinaa satsata lajiin tosissaan. Kyllä se sitten kantaa hedelmää, jos viisikin vuotta jaksavat olla mukana.

Harrastajapohjaa tarvitaan

Nyrkkeilyssä tosiaan vaaditaan pitkäjännitteisyyttä, mutta myös luonnetta. Nyrkkeily eroaa esimerkiksi hiihdosta ja jalkapallosta siinä, että sitä ei harjoitella koulussa. Nyrkkeilysalilla lähdetään liikkeelle nollasta, eikä kilpakehään nousta viikon eikä välttämättä vielä vuodenkaan harjoittelulla.

- Nyrkkeilyhän on helppo aloittaa missä iässä tahansa, toisin kuin moni muu urheilulaji, Leppiaho allekirjoittaa.
- Tosin olen kyllä sitä mieltä, että mahdollisimman nuorena pitäisi pohjat luoda. Lapsena tosin lajikirjo voi olla laajakin, mutta suunnilleen 15-vuotiaana olisi hyvä alkaa keskittyä kunnolla yhteen lajiin. Pitäisi vain saada tarpeeksi harrastajia lajin pariin, kyllä sieltä sitten aina joku huippukin nousee. Mutta kilpailu eri lajien kesken on kovaa.

Leppiaho on hiljattain alkanut suorittaa valmentajan ammattitutkintoa Lapin Urheiluopistolla.
- En osaa sanoa ammattivalmentajan urasta, mutta tavoitteena on saada lisää näkökulmia ja faktatietoa, miten viedä tiettyjä asioita eteenpäin. Monen valmentajan kanssa olen toiminut urani aikana ja kaikilta olen jotain mukaani saanut. Kerättyä tietotaitoa pyrin nyt hyödyntämään omassa valmennustoiminnassani. Mielestäni nyrkkeilyvalmentajan tulisi katsoa myös muita lajeja ja ottaa sieltä oppia, Leppiaho analysoi.

Rovaniemen Reipas ja Lapin Lukko järjestävät yhteistyössä Ruskaturnauksen kuten myös salikisat muutaman kerran vuodessa. Myös seurojen kilparyhmät pitävät yhteisiä sparripäiviä.

- Reippaan ja Lukon yhteistyö on tosi hyvää, Leppiaho kiittelee.
- Enemmänkin yhteistyötä voisivat pohjoisen seurat tehdä, muista seuroista puhumattakaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Ruskaturnaus järjestetään lähinnä muille kuin rovaniemeläisille nyrkkeilijöille. Olisi tosi tärkeää, että kaupungista nousisi joku nyrkkeilijä, joka pärjäisi vähintään kansallisella ja mielellään kansainväliselläkin tasolla. Se veisi lajia kokonaisvaltaisesti eteenpäin ja lisäisi ylipäänsä kiinnostusta nyrkkeilyä kohtaan, Leppiaho päättää.

Teksti Hannu Raasakka, Kuvat Erkki Kuure ja Ilkka Koivula