Copyright 2019 - Custom text here

Ruskaturnauksen historian merkkipaalut pähkinänkuoressa

1984 Lapin Lukko sai idean turnauksesta ja järjesti historian ensimmäisen Ruskaturnauksen.

1989 Ruskaturnausta ei järjestetty lainkaan.

1990 Rovaniemen Reipas oli ensimmäistä kertaa mukana, yhdessä Lapin Lukon kanssa, järjestämässä Ruskaturnausta.

1991 Järjestäjänä poikkeuksellisesti vain Rovaniemen Reipas.

1993 Ruskaturnausta ei järjestetty lainkaan.

1994 Vuodesta 1994 lähtien Ruskaturnaus on pidetty vuosittain Rovaniemen Reippaan ja LapinLukon yhteisesti järjestämänä.

1997 Historiallisesti mukana Suomen maajoukkue kokonaisuudessaan.

2016 Järjestyksessään kolmaskymmennes Ruskaturnaus järjestetään ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä.

Ruskaturnaus - Alkuhetkistä tähän päivään

Ruskaturnaus sai alkunsa vuonna 1984 silloisen Lapin Lukon nyrkkeilyjaoston puheenjohtajan, Ari Kerosen, aloitteesta. Keronen muistelee idean syntyä seuraavasti:

”Turnauksen syntysanat lausuttiin Tampereella, jossa olimme jo edesmenneiden Rötkösen veljesten Matin ja Pekan kanssa seuraamassa nyrkkeilyn Tammer-turnausta, josta tein myös lehtijutun. Ihmeteltiin silloin sitä, että pohjoisessa ei ole mitään merkittävää turnausta, vaan aina on matkustettava etelään. Kahvipöydän ääressä lausuin silloin nuo ”historialliset” sanat, jotka muistuttivat hyvin paljon näitä myöhemmin lausumiani tsasounan perustamissanoja. Näin ne kuuluivat: ”Jonkun nyrkkeilyseuranhan on tehtävä aloite tällaisen pohjoisen turnauksen perustamisesta, ei sitä VN tai TVS tule meille perustamaan.” Seuraavassa nyrkkeilyjaoston kokouksessa päätös sitten kopautettiin pöytään, ja nimeksi tuli ehdottamani Ruskaturnaus. Kaikki muut nyt Ruskaturnauksen nimellä kulkevat turnaukset ovat ainakin nimeltään kopioita tuosta nyrkkeilyturnauksesta.”

Siitä lähtien Ruskaturnaus on onnistuneesti vakiinnuttanut paikkansa Suomen, mutta myös ulkomaiden nyrkkeilypiireissä kovatasoisena turnauksena, tuoden viihdyttävää nyrkkeilyä myös pohjoisen yleisölle. Ruskaturnaus on myös juuri se paikka, missä annetaan näytöt kesän treenitahdista ja halusta osallistua tulevan kauden edustustehtäviin. Vuonna 2007 Suomen Nyrkkeilyliiton tuore päävalmentaja, Ervin Kade totesi Lapin Kansalle antamassaan haastattelussa:

”Kaden mielestä Ruskaturnaus on hyvä näyttöpaikka, koska monessa sarjassa on ulkomaalaisia vastustajia.

– Suomalaisille nyrkkeilijöille on tärkeää, että he saisivat mahdollisimman paljon kansainvälisiä otteluita. Ne kehittävät taktista puolta, Kade painotti.”

Ruskaturnauksen historian tähtijoukkoon mahtuu useita maailmallakin mainetta niittäneitä ottelijoita. Tunnetuimpana heistä koko kansan pohjolan painajainen Robert Helenius. Helenius on osallistunut Ruskaturnaukseen useampana vuonna 2000-luvun alussa ja superraskaan sarjan turnausvoittojakin kertyi vuosina -01, -05 ja -07. Myös monia muita tunnettuja ammattilaiskehiin siirtyneitä on nähty Ruska-kehässä pohjustamassa tulevaa ammattilaisuraa, muun muassa Eva Wahlström ja Jussi Koivula.

Selvää on, että Ruskaturnaus voi edelleen hyvin ja jatkaa vahvasti Suomen nyrkkeilyn arvostetuimpien turnausten joukossa. Kiitos siitä kuuluu tottakai idean isälle, mutta myös kaikille niille, jotka vuodesta toiseen ovat tehneet pyyteettömästi valtavan määrän työtä turnauksen onnistumiseksi; Lapin Lukolle Mika Sillanmäen ja Rovaniemen Reippaalle Osmo Pähtin johdolla, sekä toimitsijoille ympäri Suomen. Ilman turnauksen päätähtiä, ottelijoita, ei turnausta tarvittaisi lainkaan, joten kiitos kaikille kehäännouseville, jotka pääsevät näyttämään taidokasta arvosteltavaa tuomareille ja viihdyttävää katsottavaa yleisölle.

 

f t g m